Strindbergin taidesalonki - yli sata vuotta suomalaista taidekauppaa

 

Taidesalongin perusti tukholmalainen Sven Strindberg (1874-1957), joka liittyy sukujuuriensa kautta ruotsalaiseen kulttuurihistoriaan: hän oli kirjailija ja taidemaalari. August Strindbergin serkku.

 

Svenin isä johan Oscar Strindberg harjoitti Tukholmassa tukkukauppaa ja myös Sven Strindberg valitsi jo nuorena liikemiesuran.

 

Haettuaan 1890-luvun alkupuolella New Yorkista lisäoppia hän asettui Helsinkiin, jonne 1898 perusti kehysliikkeen. Liiketoiminta suuntautui sekä ulkomaille että kotimaahan.

 

Ulkomailta Strindbergille tilattiin mm. erilaisia työtarvikkeita, sisustukseen verhokankaita, - tankoja ja mattoja sekä ennen kaikkea postikortteja ja painokuvia, kotimaisilta markkinoilta taas puutavaraa ja ikkunalasia kehysliikkeen tarpeisiin.

 

Ulkomaisten postikorttien ja painokuvien levitys kirjakauppoihin oli varsinaisen taideteoskaupan ohella tärkeä osa liikkeen alkuajan toimintaa.

 

Vuonna 1913 avattiin näyttelyhuoneisto nimellä Strindbergin taidesalonki ja näyttelytoiminta pääsi vauhdin.

 

Kehystystoiminta jatkui erillisessä osoitteessa entiseen tapaan. Sven Strindberg palasi vuonna 1916 Tukholmaan, jossa, hän aloitti uuden Liljevalchsin taidehallin intendenttinä.

 

Strindbergin taidesalongin hoito siirtyi nyt kokonaan suomalaisiin käsiin ja liikkeenjohto annettiin kirjallisuuden parissa työskennelleelle Arvid Lydeckenille.

 

Lydecken johti taidesalonkia aina kuolemaansa asti vuoreen 1960. Tämän jälkeenkin gallerian toiminta jatkui vielä kolmekymmentä vuotta, aluksi Lydeckenin lesken Maj-Lis Lydeckenin johdolla.

Arvid Lydeckenin aikana Strindbergin taidesalonki mahdollisti monen taiteilijan esillepääsyn taidemarkkinoille. Salongilla oli omat taiteilijansa ja oma linjansa.

 

Siellä pidettiin vuosittain lukuisia näyttelyitä ja merkittäviä kansainvälisiäkin nimiä oli esillä. Kotimaisista taiteilijoista mainittakoon mm. Eero Nelimarkka, Yrjö Ollila, Pekka Halonen, Ester Helenius ja Ellen Thesleff.


Myöhempiä nimiä olivat Ole Kandelin, Uuno Alanko, Birger ja Mikko Carlstedt, Alice Kaira, Olli Miettinen ym.
Ulkolaisista tunnetuin tämän päivän näkökulmasta lienee ollut Wassily Kandinsky, joka oli esillä Strindbergillä taidesalongin toiminnan alkuvuosina.

Merkittävä tapahtuma oli taidesalongin kadoksissa olleen arkiston löytyminen vuonna 2000. Taiteilija Juhani Palmu on tallettanut arkiston Valtion taidemuseon Kuvataiteen keskusarkistoon, jossa materiaali on järjestetty ja mikrofilmattu.


Ainutlaatuinen arkistomateriaali avaa näkymiä taidesalongin historiaan sekä osana maamme taide­-elämää että osana omien lakiensa mukaan toimivaa liikemaailmaa.

 

Strindbergin taidesalongin vuosikymmeniin mahtuvatkin monet talouden nousu- ja laskukaudet, poliittisesti kireät routavuodet, sota-ajat sekä rakentamisen aika.

 

Arkistoaineisto kertoo näistä liikkeenharjoittajan näkökulmasta, mutta sitä värittävät myös taiteilijakontaktien mukanaan tuomat vivahteet.

 

 

Maritta Mellais
tutkija

Kuvataiteen keskusarkisto

Galleria Strindberg Historia

Map:

Over 100 years of Finnish Art Trade History (in finnish), for english click here

All rights reserved

Juhani Palmu, Galleria Strindberg